Plug-in-aurinkosarjojen ylijäämä ja nollasyöttö verkkoon

Koska asiakkaat kysyvät meiltä silloin tällöin laitteistojensa ylijäämäenergiasta ja siitä, pitäisikö heidän asentaa nollasyöttölaite, haluamme valaista asiaa ja laskea luvut puolestasi, jotta näiden aiheiden todellinen merkitys olisi helpompi ymmärtää.

Mikä on sähkömääräysten tarkoitus?

A plug & play -aurinkosähköjärjestelmä on sähköntuotantolaitteisto, johon sovelletaan yleensä kyseisen maan sähkömääräyksiä. Näiden määräysten tarkoituksena on yleensä säädellä sähköasennuksia ja luoda standardeja ihmisten ja omaisuuden turvallisuuden sekä sähköverkon vakauden varmistamiseksi. Aurinkoenergiaa koskevat määräykset laadittiin alun perin tämän teknologian alkuperäistä käyttötarkoitusta eli suuria, yleiseen sähköverkkoon liitettyjä aurinkovoimaloita varten. Ajan myötä määräyksiä on mukautettu vastaamaan teknologian monipuolisempaa käyttöä, kuten erikokoisia ja eri tarkoituksiin suunniteltuja teollisuus- ja kaupallisia asennuksia. Omavaraisen kulutuksen mahdollistavat kotitalouksien kattoasennukset olivat seuraava askel määräysten kehityksessä, sillä ne ovat suhteellisen pieniä, huomattavasti yksinkertaisempia ja suurin osa tuotannosta käytetään paikan päällä sen sijaan, että sähköä syötettäisiin verkkoon. Silti katolla sijaitsevan 5 kWh:n tai 10 kWh:n järjestelmän ylijäämäsähkö tuotannon ollessa huipussaan voi aiheuttaa haasteita paikallisen sähköverkon infrastruktuurille. Kuten monissa muissakin tapauksissa, sääntely seuraa markkinoita. Innovaatioiden ilmaantuessa sääntely ei aina heti pysy niiden laajuuden tasalla.

Kuinka paljon ylijäämää plug & play -aurinkosähköjärjestelmästä voi odottaa?

Plug & play -aurinkosähköjärjestelmä on kaikkien aurinkosähköasennusten mittakaavassa mikrovoimala. Sen enimmäisteho on 800 W, kuten Robinsun Performance 800 -mallissa (vähemmän kuin mikroaaltouunin tai ilmastointilaitteen kulutus), joten sen vaikutus sähköverkkoon on merkityksetön. Saksassa 800 W:n rajaa kutsutaan nimellä ”Bagatell-Grenze”, eli raja, jonka alapuolella teholla ei ole merkitystä sähköverkon turvallisuudelle. Tämä tarkoittaa, että edes teoreettisessa ääritapauksessa, jossa aurinkosähköjärjestelmä saavuttaa teoreettisen 800 W:n enimmäistehonsa ja syöttäisi 100 % tästä tehosta verkkoon, siitä ei aiheutuisi haittaa.

Ilmoitettu 800 W:n teho on kuitenkin teoreettinen arvo, jonka järjestelmä saavuttaa lähes yhtä harvoin kuin auto saavuttaa ilmoitetun polttoaineenkulutuksen tai toimintamatkan. Jokaisessa kotitaloudessa on myös jatkuvasti ainakin jonkin verran kulutusta esimerkiksi jääkaapin (200-500 W), television (100-200W), langattoman kaiuttimen (50 W), WiFi-reitittimen (10 W) tai keskitehokkaan LED-lampun (10-15W) vuoksi. Päivän aikana etelään suunnatun järjestelmän tuotanto kasvaa aamulla, saavuttaa huippunsa lounasaikaan ja vähenee illalla. Tämä tarkoittaa, että todellisessa tilanteessa käytät todennäköisesti plug & play -aurinkosähköjärjestelmäsi koko tuotannon tai ainakin valtaosan siitä, jolloin ylijäämää ei synny lainkaan tai sitä syntyy vain hyvin, hyvin vähän. Joka tapauksessa tästä ei aiheudu turvallisuusuhkaa ihmisille tai omaisuudelle.

Mikä on nollasyöttölaite?

Nollasyöttölaite valvoo sähköverkosta kotiin tulevassa pääjohdossa kulkevaa sähköä ja siinä tapauksessa, että sähköä syötetään vastakkaiseen suuntaan eli kotitaloudesta verkkoon, ohjaa toista laitetta lopettamaan syötön. Tämä toinen laite voi olla mikroinvertteri tai älypistorasia. Näin se varmistaa, ettei verkkoon syötetä energiaa. Nollasyöttölaitteita on erityyppisiä, ja ne maksavat yleensä 80-150 €.

Lasketaanpa hieman

Ylijäämän taloudellista merkitystä voi hahmottaa tarkastelemalla plug & play -aurinkosähköjärjestelmän 1.500 kWh:n vuosituotantoa, josta esimerkiksi 10 % eli vain 150 kWh vuodessa olisi ylijäämää. Ylijäämästä hyvittävä sähköyhtiö maksaa siitä paljon vähemmän (esimerkiksi 0,10 €/kWh) kuin veloittaa verkosta ostetusta sähköstä (esimerkiksi 0,30 €/kWh). Tässä esimerkissä kokonaiskorvaus olisi 15 €/vuosi. Syöttämäsi 150 kWh vastaa 0,4 kWh:ta päivässä eli keskimäärin 50 W/h:n tehoa (WiFi-kaiuttimen kulutus) kahdeksan auringonvalotunnin aikana päivässä. Määrä on niin pieni, ettei sähköyhtiö todennäköisesti edes huomaa sitä, sillä sillä ei ole lainkaan vaikutusta sähköverkkoon.

Syöttötaso vaihtelee tietenkin vuoden kuukausien ja vuorokaudenaikojen mukaan, mutta joka tapauksessa se on merkityksetön eikä aiheuta uhkaa ihmisille tai omaisuudelle. Tämän vähäisen syötön välttämiseksi sinun on käytettävä 80-150 € nollasyöttölaitteeseen ja asennettava se käsittelemällä sähkökeskustasi.

Joissakin maissa nollasyöttölaitteen asentamisen voi välttää sertifioimalla plug & play -aurinkosähköjärjestelmän asennuksen. Sen lisäksi, että säästät laitteen hinnan ja asennuksen vaivan, voit saada korvauksen verkkoon syöttämästäsi ylijäämäsähköstä. Edellä olevassa esimerkissä se tarkoittaisi 15 €/vuosi eli 1,25 €/kuukausi. Sertifioinnista aiheutuu kuitenkin kustannuksia sekä sertifioivalle yritykselle että joissakin paikoissa valtion veroina tai maksuina. Kokonaiskustannukset voivat olla 150-300 €. Tämä tarkoittaa, että sertifiointikustannusten kattaminen sähköyhtiön ylijäämäenergiasta maksamilla korvauksilla kestää 10-20 vuotta.

Johtopäätökset

Plug & play -aurinkosähköjärjestelmän sertifiointia tai nollasyöttölaitteen asentamista vaativa sähkömääräys on selvä esimerkki sääntelystä, joka laahaa markkinoiden kehityksen perässä. Satoja euroja maksavan sertifioinnin hankkiminen suurelle, tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja maksavalle kotitalousasennukselle on täysin järkevää. Mutta plug & play -aurinkosähköjärjestelmälle, joka voi maksaa vain 449 €, sertifioinnin kustannus on täysin kohtuuton. Yhtä kohtuuton on vaatimus käyttää rahaa nollasyöttölaitteeseen, kun otetaan huomioon syötetyn tehon erittäin pieni määrä, ihmisille ja omaisuudelle aiheutuvan riskin täydellinen puuttuminen sekä vaikutuksen puuttuminen sähköverkkoon.